Aamu
Eräänä aamuna, ihmisten vielä heräillessä sateeseen ja hämärään, kävelin koiran kanssa puistosta kotiinpäin. Siinä kävellessäni havahduin outoon tunteeseen. Se tuntui uudelta, lämpimältä ja lempeältä. Täyteläiseltä ja vahvalta. Tunnustelin ja makustelin tätä sisäistä hymyä, kyselin keholtani mitä nyt on meneillään.
Varpusia
Edelläni lenteli pieni varpusparvi; tämän kesän poikasia. Huolettomasti ja vapaasti ne leikittelivät, laskeutuivat paljasoksaiseen pihlajaan tarkkailemaan minua.
”Ettekö ymmärrä että aamut käyvät yhä kylmemmiksi, vesi muuttuu pian lumeksi ja jääksi?” kysyin pörhisteleviltä lintusilta. Eikö niiden kuuluisi olla huolissaan, lopettaa hauskanpito ja keskittyä tuleviin haasteisiin.
Linnut katselivat minua ihmeissään, päitään kallistellen. Lehahtivat lentoon jatkaen matkaansa torille päin, ilmaisten pullanmurujen toivossa varmaan. Eivät raukat tajunneet, että torikahvila oli jo laitettu talviteloille, elättelivät iloisina turhia toiveita.
Pieni mutta peloton
Siinä lintujen ajattelemattomuutta pohtiessani tunsin sydämeni tienoilla taas sen tunteen. Lämpimän läikähdyksen.
”Minäkin voin”, kuiskasi ääni pääni sisällä. Kuuntelin tarkemmin.
”Minäkin voin olla vapaa ja huoleton. Pieni mutta peloton. Yrittää parhaani ja se riittää.”
Tajusin, että uusi tunne oli pelottomuus. Pelottomuus, jonka lämmintä väreilyä rinnassani en edes tunnistanut ensin, sillä sen kokemuksesta oli niin pitkä aika.
Vahvasta, vapauttavasta pelottomuuden tuntemuksesta seurasi valtava huojennuksen aalto. Vaahtopää pyyhkäisi ylitseni tsunamin lailla, ja kasvoilleni satavat kylmät vesipisarat tuntuivat maailman nautinnollisimmalta asialta juuri siinä hetkessä. Nostin katseeni kohti taivasta ja otin kaiken vastaan.
Tunnustelin kehoni ja mieltäni. Kyllä, siellä se oli. Pelottomuus, vahvuus, luottamus tulevaan. Ajatus siitä, että kun teen parhaani niin se riittää.
Egon luoma karu selli
Minun ei tarvitse täyttää päiviäni murehtimalla epävarmana, kuinka monin tavoin asiat voisivat mennä pieleen. Minun ei tarvitse miettiä sellaisia seikkoja, joihin en voi juuri nyt edes itse vaikuttaa. Kuinka paljon olenkaan haaskannut päiviäni egon pyöritellessä pelonsekaisia ajatuksiani loputtomassa karusellissaan.
Mutta niin kai se on, että kaikella on aikansa. Voiko edes tuntea suunnatonta helpotusta, suurta pelottomuutta, huumaavaa vapautta, ellei ole ensin rämpinyt epävarmuuden, pelkojen, häpeän ja oman mielensä asettamien rajoitusten upottavassa suossa? Ellei ole ensin vajonnut niin syvälle suon silmäkkeeseen, että on luullut hukkuvansa elämän loskaan ja liejuun?
Ehkä pelottomuus kumpusi myös siitä, että olin alkanut perehtyä ihmisen mielen toimintaperiaatteisiin, ja tiedostanut erityisesti egon toimintamallit. Kuinka tämä minua maailman vaaroilta suojeleva ”sanoittaja”, olikin liikaa valtaa saaneena muuttunut pelottelevaksi, syytteleväksi ja tuomitsevaksi sisäiseksi ääneksi.
Egoni oli alkanut menettää voimansa ja merkityksensä, kun tiedostin sen tuottamat haitalliset ja rajoittavat ajatukset, ja aloin olla tarpeeksi rohkea ajattelemaan ja toimimaan itse. Omasta voimasta, rohkeudesta ja ennen kaikkea rakkaudesta käsin.
Tämä hetki
Saavuin kotipihaan hiukset vettä valuen. Koira ravisteli turkkiaan, punaisiin kumisaappaisiini oli tarttunut yksi keltainen koivun lehti. Aamu heräili edelleen hämäränhyssystä, ja kellon viisarit nytkähtelivät eteenpäin naapurin keittiön seinäkellossa.
Kaikki oli niin kuin ennenkin, eikä mikään ollut minussa niin kuin ennen. Pääni sisällä Egon ääni oli vaiennut, ja Suvi Teräsniska ottanut hiljaisuudesta koppia.
”Sinä oot, usein vieras muiden joukossa. Sinä oot, vähän sekaisin toivoa ja pelkoa. Oot pohjoinen etelässä, etelä pohjoisessa, mutta kyllä sinä heräät ja huomaat jonain aamuna. Miten kaunis sä oot, ja miten elämä sun silmissäs virtaa. Jos joku satuttaa et vaikene hiljaa, oot kaunis ja peloton.”
Lue lisää
Jos haluat herätellä ajatuksiasi pelon kohtaamisesta, lue ”Kaunis ja peloton” biisin sanoittajan, Eija Hinkkalan, blogiartikkeli (Miten löytää epävarmuuden keskellä viisautta, malttia ja mielenrauhaa) Hidasta elämää -sivustolta.
Lue myös, kuinka sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ajatteluusi ja arjen tapahtumiin. ”Luo itsellesi onnellinen päivä” ohjaa miettimään, kuinka voit lisätä onnellisuutta elämääsi!